Tiiviissä kaupunkirakentamisessa tonttimaata on rajallisesti, jolloin lisäneliöiden saamiseksi on mahdollista korottaa olemassa olevaa rakennusta. Rakennuksen korkeuden ja kerrosten lisäys vaikuttaa samalla paloturvallisuusvaatimuksiin. Seuraavassa on esimerkki paloturvallisuusvaatimuksista olemassa olevan P1-paloluokan toimistorakennuksen korottamiseksi ja käyttötarkoituksen muutoksesta asuinkäyttöön.
Vaatimukset tulevat asetuksen (848/2017) rakennusten paloturvallisuudesta ja sen muutosasetuksen (927/2020) kautta. Vaatimuksia määrittävät muun muassa rakennuksen korkeus ja ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta. Vaihtoehtoja ja lievennyksiä on mahdollista saada asentamalla rakennukseen soveltuva automaattinen sammutuslaitteisto.
Kolme lisäkerrosta
Esimerkkitapauksessa olemassa olevassa P1-paloluokan toimistorakennuksessa on seitsemän kerrosta ja sen kellarissa on autosuoja sekä katutasossa yli 300 m2:n myymälä. Rakennus halutaan muuttaa asuinkäyttöön ja samalla korottaa sitä kolmella kerroksella.
Lisäkerrosten rakentamisen jälkeen rakennus on yli 28 metriä korkea ja sen ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta on yli 24 metriä. Mainittujen 28:n ja 24:n metrin ylittyessä paloturvallisuusvaatimukset kasvavat ns. perinteiseen asuinkerrostaloon verrattuna.
Kantavat rakenteet ja palo-osastointi
Kantavien rakenteiden tulee olla tarvikkeiltaan "paloon osallistumiseltaan erittäin rajoitettuja", eli A2-luokkaa, joten puurakenteiset lisäkerrokset eivät ole mahdollisia. Kantavien rakenteiden palonkestoaikavaatimus myös nousee, kun rakennus ylittää 28 metrin korkeuden. Kantavien rakenteiden vaatimusten nousu huomioidaan lisärakentamisessa koko rakennuksen osalta.
Kantavien rakenteiden vaatimukset ovat palokuormaryhmittäin ja suojaustasosta riippuen:
- palokuorma <600 MJ/m2: R120 tai vaihtoehtoisesti automaattisella sammutuslaitteistolla R90 luokkaa
- palokuorma 600-1200 MJ/m2: R180 tai vaihtoehtoisesti automaattisella sammutuslaitteistolla R120 luokkaa
- palokuorma >1200 MJ/m2: R240 tai vaihtoehtoisesti automaattisella sammutuslaitteistolla R180 luokkaa
Palo-osastointivaatimukset ovat edellä mainittujen palokuormaryhmien ja suojaustasosta riippuen:
- EI60, kun on asunto, ulkoiluvälinevarasto tai tekninen tila
- EI90, kun on irtaimistovarasto, myymälä yli 300 m2 tai vaihtoehtoisesti automaattisella sammutuslaitteistolla vaatimus on EI60
- EI120, kun on yli 50 m2:n varasto tai vaihtoehtoisesti automaattisella sammutuslaitteistolla vaatimus on EI60 ja kellaritiloissa EI90
Ulkoseinät ja poistumistiet
Muutosasetuksen 927/2020 (taulukko 8) myötä ulkoseinän paloturvallisuusvaatimuksia on nostettu, kun rakennus on yli 28 metriä korkea. Ulkoseinän ulkopinta ja tuuletusvälin ulkopinta tulee asetuksen muutoksen takia olla A2-s1, d0 -luokkaa, huomioiden, että lämmöneriste tulee suojata, jos sen eristävä osa ei ole B-luokkaa.
Uloskäytäviä tulee olla kaksi, jotka ovat palolta suojattuja, eli kerrostasot muodostavat sulkutilat, kun ne erotetaan portaikosta. Vaihtoehtoisesti voidaan toteuttaa yksi palolta suojattu uloskäytävä asuntojen osalta ilman varatietä, jos rakennus varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla. Sulkutilana toimivan kerrostason savunhallinta huomioidaan, jonka tulee olla riippumaton portaikon savunpoistosta.
Paarikuljetus ja kuivanousu
Paarikuljetus on ollut ajankohtainen viimeisen vuoden aikana, johon kiinnitetäänkin nykyään enemmän huomiota. Paarikuljetus tulee suunnitella RT-kortin 103117 mukaisesti, jolloin tilantarpeen mitoituksessa käytetään 2600 x 600 mm:n suorakaidetta, jos paarien kuljettaminen hissillä ei ole mahdollista. Paarimitoitetulla hissillä voidaan käyttää vastaavasti mittaa 2400 x 600 mm. Hissikorin sisämitat tulee paarikuljetusta varten olla vähintään 2100 x 1100 mm.
Esimerkkirakennuksessa on kuivanousuvaatimus, koska ylimmän kerroksen lattian etäisyys on yli 24 metriä sisäänkäyntitasosta. Suunnittelussa noudatetaan alueen pelastuslaitoksen ohjeistusta ja kuivanousun standardia SFS 4317.
Linkit
- YM:n asetus (848/2017) rakennusten paloturvallisuudesta
- Asetuksen 848/2017 perustelumuistio
- YM:n asetus (927/2020) rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta
- Asetuksen 927/2020 perustelumuistio
- Helsingin pelastuslaitoksen ohje kiinteiden sammutusvesiputkien suunnittelusta ja toteutuksesta
Rakennusmateriaalien paloluokitus
Rakennusmateriaalien paloluokitus riippuu siitä miten ne osallistuvat paloon tai käyttäytyvät palossa.
- Rakennustarvikkeiden luokat (pl. lattiapäällysteet ja putkimaiset lämmöneristeet) kuvataan merkinnöillä: A1, A2, B, C, D, E, F.
- Savun tuotto ja palava pisarointi ilmaistaan lisämääreillä s ja d.
- Savuntuottoluokitus esitetään merkinnöillä s1, s2, s3 ja palava pisarointi merkinnöillä d0, d1, d2.
Tarvike, joka on esimerkiksi A2-s1, d0-luokkaa on materiaali, jonka osallistuminen paloon on "hyvin rajoitettu, savuntuotto on erittäin vähäistä ja siinä ei esiinny palavia pisaroita tai osia". Vastaavasti A1-luokan tarvike ei osallistu paloon, kuten betoni tai tiili ja D-luokan tarvikkeen osallistuminen paloon on hyväksyttävää, kuten esimerkiksi puulla.
- A1 = Tarvikkeet, jotka eivät osallistu lainkaan paloon (palamaton).
- A2 = Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on erittäin rajoitettu.
- B = Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyvin rajoitettu.
- C = Tarvikkeet, jotka osallistuvat paloon rajoitetusti.
- D = Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyväksyttävissä.
- E = Tarvikkeet, joiden käyttäytyminen palossa on hyväksyttävissä.
- F = Tarvikkeet, joiden käyttäytymistä ei ole määritetty.
- s1 = Savuntuotto on erittäin vähäistä.
- s2 = Savuntuotto on vähäistä.
- s3 = Savuntuotto ei täytä s1 eikä s2 vaatimuksia.
- d0 = Palavia pisaroita tai osia ei esiinny.
- d1 = Palavat pisarat tai osat sammuvat nopeasti.
- d2 = Palavien pisaroiden tai osien tuotto ei täytä d0 eikä d1 vaatimuksia.